Edellisestä postauksesta ehti vierähtää jokunen viikko.. On tullut taas se aika kun perinteinen syysmasentelu ottaa helposti vallan eikä kurssin jälkeen ole oikein löytynyt energiaa saati inspiraatiota blogin päivittämiseen. Nyt on kuitenkin pakottava tarve päivittää ja kofeiinin vaikutuksen alaisena en yksinkertaisesti saa itseäni vielä nukkumaan vaikka yöunet jäävät taas vajaiksi. Kai se on totuttava siihen ajatukseen, että kuolema kuittaa univelat..?
Palataan takaisin Sporttiponin pariin. Tämä urheilullinen poni pääsi kunnon pesuun ja kyllähän siitä ihan ok kuntoinen koni kuoriutui. Ainakin karmiva tummansävyinen hymy katosi ja sininen väri pääsi paremmin valloilleen. Ponia kuvatessa tuskailin taas sen kanssa miten tämä pose ei vaan omaa silmää miellytä lainkaan. Kuvia muokatessani kuitenkin huomasin, ettei tuo neito näytä ihan karmealta ilmestykseltä kuitenkaan. Olisiko kuvakulmistakin kiinni, että näissä näyttää oikeastaan jo sievältä?
Samalla testailin uutta Ikean sohvapöytää kuvausalustana. Ei oikein ole tarpeeksi iso vaalea alusta, mutta kaivelin hieman ruostuneita kuvankäsittleytaitojani esiin. Omaan silmään nämä kuvat on ihan mukavia. Ei priimaa, muttei ihan kököimmästä päästä tämän blogin historiassa.
Ehkä tämä sporttiponi menee myyntiin, ehkä ei. En osaa vielä varmaksi sanoa. Olen alkanut pikkuhiljaa kiintymään sen olemukseen hyllyssäni..
Rainbow Dash oli mukavampi kuvattava ja se on pienistä virheistään huolimatta söötti. Ansaitsi heti paikkansa hyllyssäni pelkästään jo väriensä puolesta. Pose on myös mukava. Töpöhäntäinen RD on mukava lisä minimaaliseen G3-kokoelmaani, jota yritän olla kartuttamatta.
Vielä viimeisenä Baby Cotton Candy, jonka kunnostin jo pari kuukautta sitten. Se alkuperäisestä kunnosta ei ole kuvia. Cotton Candy oli aikoinaan ensimmäisten kirppislöytöjeni joukossa ja sen takia on säilyttänyt paikkansa kokoelmassani vaikka onkin aika paljon elämää nähnyt. Mielestäni tästä pienokaisesta entistä suloisempi ja sille sopii tuo hieman väärää sävyä oleva karva ihan mainiosti.