Muut harrastukseni: Sarjakuvat

Viime keväänä ollessani kipeänä kotona kirjoittelin tällaisen pienen postauksen sarjakuvista. Blogissani ei tällä hetkellä ole ollut kamalasti elämää ja kirjoitusintoni on keskittynyt lähinnä muihin harrastuksiini. Vaikka blogi keskittyy ponikeräilyyn niin haluaisin kirjoitella välillä muutakin.

IMG_8391

Pienestä pitäen olen tottunut lukemaan sarjakuvaa ja ylipäätään olen ollut nuorempana kova lukemaan. Nykyään olen hirveän laiska ja todella saamaton sen suhteen, että jättäisin tietokoneen avaamatta ja sen sijaan sukeltaisin kirjojen maailmaan. Outokummussa asuessani luin paljon, kävin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kirjastossa viikottain ja luin sekä sarjakuvaa, että romaaneja paljon. Aloin myös ostelemaan sarjakuvaa itselleni, koska matkustaminen Outokumpu-Joensuu-Lappeenranta välillä vei paljon aikaa eikä seuraakaan ollut varsinkaan junamatkoilla. Ja Joensuussa junaa odotellessa tuli helposti käytyä Fantasiapeleissä vilkaisemassa mangahyllyt. Myös kämppiksen iso sarjakuvavalikoima oli omiaan antamaan uutta intoa sarjakuvien lukemiseen. Olin aikaisemmin lukenut lähinnä länsimaalaista sarjakuvaa, tuolloin puolestaan tutustuin aasialaiseen sarjakuvaan.

Samoihin aikoihin kiinnostuin myös suomalaisten tekemistä sarjakuvista. Aura Ijäksen sarjispäivikset olivat hauskoja ja sitä kautta eksyinkin sarjakuvablogien maailmaan. Siitä lähtien olen seurannut paljonkin sarjisblogeja. Haaveilen edelleen siitä, että osaisimpa itsekin piirtää ja olisipa minunkin elämässäni jotain niin jännittävää ja kiinnostavaa kerrottavaa joskus, että voisin alkaa piirtämään arjestani. Mutta ehei, en osaa piirtää eikä minun elämässäni juuri tapahdu mitään. Jään siis mieluummin vain seuraamaan toisten sarjisblogeja. Niiden kautta olen myös tutustunut muutenkin suomalaiseen sarjakuvaan ja tälläkin hetkellä on muutama albumi, jotka pitäisi käydä etsimässä kirjastosta. Kunhan vain joskus muistaisin!

Olen sarjakuvien suhteen melko kaikkiruokainen. Pidän sekä draamasta, komediasta, toiminnasta sekä synkistäkin aiheista. Rankimpia sarjoja, joita olen lukenut ovat olleet ehdottomasti Dragon Head ja Hellsing. Maailmanlopun meininkiä, verta ja pelkoa. Näissä molemmissa sarjoissa riittää toimintaa. Kummastakin jäi viimeiset osat lukematta, ehkä vielä joskus saan aikaiseksi lukea ne ja silti säilyttää yöuneni..

DSC00007
Kokoelmani vuodelta 2007.

Omaan kokoelmaan alkoi kertyä kuitenkin sarjoja, joissa on vauhtia, vaaratilanteita ja komediaa. Full Metal Alchemist sarjan olen kerännyt täyteen ja odottelen, että ehkä parin vuoden päästä voisin aloittaa sen alusta ja lukea yhtä suurella innolla läpi kuin ensimmäisellä kerralla. Bleach sarjaa aloin lukea siinä vaiheessa kun sain FMA:n kiinni sen julkaisutahdissa ja jouduin odottelemaan uutta osaa. Bleach on sarjana jopa ärsyttävän pitkä, mutta olenkin ostellut sitä vain silloin tällöin. Animesarjaa seurasin parikymmentä jaksoa kunnes kiinnostus loppui sillä erää. Manga on ollut toimiva ja koukuttava, saman piirtäjän lyhyempi sarja on tullut myös hankittua kokoelmaan. Sekä Zombie Powder että Bleach miellyttävät piirtojäljen ja huumorinsa puolesta kovasti.

IMG_8388
Oulussa asuessani sarjakuvat olivat säilössä vaatekaapissa.

Kokoelmassani on myös lyhyitä mangasarjoja. Useimmat ovat romanttisia, dramaattisia ja suloisia tarinoita, joita lukiessa on usein kyynel silmäkulmassa. Romantiikan nälkään siis juuri sopivaa luettavaa. Olisi mukavaa ostaa enemmän satunnaisia sarjakuvia, sekä aasialaista että länsimaalaista.

IMG_4819
Joensuussa sekä sarjakuvat että ponit veivät yhdessä kaksi kirjahyllyä.

Ehdoton lempisarjakuvani on Luupäät, jota aloin lukea yläasteella. Selkeä tyyli teki vaikutuksen, hahmot ovat ilmeikkäitä ja tarina vie mukanaan. Sarjan kerääminen jäi kesken kun sen tuorein painos meni itseltäni sivu suun. Ehdin ostaa neljä albumia, kunnes niitä oli vain tavattoman vaikea löytää ja hinnat olivat kovia. Viime kesänä sain kuitenkin himoitsemani albumin, joka sisältää koko sarjan alkuperäiskielellä yksissä kansissa! En ole vielä ehtinyt siihen syventyä, mutta odotan innolla sitä hetkeä kun pääsen oikeasti syventymään tuohon teokseen. Suomennettu versio on ollut todella hyvä, joten englanniksi albumin lukeminen tuntuukin hieman oudolta. Siihen tottuu onneksi nopeasti.

Kommentoi